Yleisilmailija
Yleisilmailukone on käytännössä aina yhden ohjaajan toimintakonsepti, joka puolestaan asettaa paljon vaatimuksia ohjaajan huomiokyvylle ja kapasiteetille. Opettajan ja oppilaan yhdistelmällä ole mitään tekemistä kahden ohjaajan toimintamallin kanssa, mikä onkin syytä muistaa kiitotieympäristössä liikuttaessa. Opettajan tehtävä on seurata ja opastaa oppilasta, eikä toimia ns. kakkosohjaajana. Suuri osa opettajan huomiokyvystä meneekin juurin opettamiseen. Huolellinen lennonsuunnittelu pitää sisällään myös valmistautumisen rullaamiseen. Lento loppuu vasta siihen kun koneen päiväkirja on täytetty. Jokainen lentäjä on varmasti harrastuksen tai ammatin alkuvaiheessa kokenut onnistuneen laskun jälkeen helpotuksen tunteen jota voisi kuvata lauseella ”selvisin tästä”. Tällöin käy helposti niin, että ohjaaminen ja keskittyminen rullaukseen herpaantuu tyystin. Tässä tilanteessa riski virheellisestä rullausreitistä tai pahimmassa tapauksessa kiitotielle menosta kasvaa oleellisesti.Eräs yleisilmailulle tyypillinen kiitotiepoikkeamatyyppi ovat tilanteet, joissa ohjaaja ymmärtää VFR- reittiselvityksen luvaksi mennä kiitotielle tai pahimmassa tapauksessa vielä luvaksi suorittaa lentoonlähtö. Tätä annettu reittiselvitys ei kuitenkaan koskaan ole. Reittiselvityskäytäntöön VFR- toiminnassa siirryttiin Suomessa jo vuosia sitten, mikä noin ajallisesti katsottuna luulisi riittäneen siihen, että toimintamalli hallitaan, mutta näin ei edelleenkään tilastojen valossa täysin ole. Tässä yhteydessä onkin hyvä tunnistaa se yksinkertainen RTF- sääntö (suomenkielinen), jonka mukaan kiitotielle saa lentoonlähtötarkoituksessa mennä vain ja ainoastaan selvityksellä ”…Rullaa kiitotielle…” ja lentoonlähdön saa suorittaa vain ja ainoastaan selvityksellä ”…Selvä lentoonlähtöön …”. Mitään muita versioita ei tule hyväksyä. Kiitotien ylittämiseen ja läpilaskuihin löytyykin sitten vielä lisäksi oma terminologiansa. Ja näissäkin asioissa pätee lause: Älä oleta…Älä arvaa…KYSY.
Lennonjohtotoiminnassa sorrutaan varsin usein antamaan VFR-koneelle selvitys hankalassa rullauksen vaiheessa ja vieläpä kysymättä lainkaan onko ohjaaja valmis sen sijasta, että kysyttäisiin tai tarjottaisiin selvitystä kopiotavaksi. Myös yleisilmailukoneen ohjaajan on hyvä tietää, että aina voi ottaa aikalisän ja ilmoittaa kun on valmis vastaanottamaan reitti- tai muun selvityksen. Tilannetietoisuuden ja ohjaajakapasiteetin kanalta on välttämätöntä toimia omaan tahtiin, vaikka painetta muun liikenteen tai lennonjohdon toimesta saatetaankin joskus kokea. Lennonjohto toimii kuitenkin sillä perusolettamuksella, että ohjaajan hyväksyessä selvityksen mennä kiitotielle, on ohjaaja valmis suorittamaan lentoonlähdön. Jos näin ei ole, tulee tästä ilmoittaa lennonjohdolle ennen kuin ylitetään odotuspaikka. Tämä kirjoittamaton käytännön sanelema pelisääntö pätee tietysti kaikille.
