Inhimillinen tekijä nostaa päätään
Määräykset ja niiden noudattaminen ovat ensisijaisen tärkeä perusta turvallisuuden ylläpitämiseksi. Lait ja normit eivät kuitenkaan koskaan ole yksin riittäneet takaaman turvallista toimintaa, jos ei samalla ymmärretä mitä ollaan tekemässä ja missä toimitaan. On kyettävä näkemään oma toiminta osana laajempaa kokonaisuutta ja ymmärrettävä ympäristöä, työtapoja ja kulttuuria. Kun edellä mainitut tekijät tunnistetaan, voidaan myös oma toiminta sopeuttaa ympäristöön turvallisuuden kannalta hedelmällisellä tavalla. Tämä ei luonnollisestikaan sulje pois määräysten noudattamisen tärkeyttä.Inhimilliseen tekijään liittyy useita harhaluuloja. Median luoma käsitys inhimillisestä tekijästä ajaa meidät helposti ajattelumalliin, jossa vaaratilanne on joko teknisen vian tai inhimillisen tekijän aiheuttama. Tämä antaakin meille oivallisen tekosyyn kaataa kaikki sellaiset tapaukset, joissa ei ole teknistä syytä osoitettavissa ns. inhimillisen tekijän romukoppaan ja unohtaa ne sinne lopullisesti. Näin ei tulisi kuitenkaan sortua ajattelemaan.
Nykykäsitys inhimillisestä tekijästä tukee pikemminkin ajatusta siitä, että juuri ihmisen toiminnan seurauksena voidaan suurin osa vaaratilanteista ja onnettomuuksista välttää.
On olemassa käsitys, jonka mukaan monimutkaiset ympäristöt ja toimintajärjestelmät eivät perusrakenteeltaan ole yleensä turvallisia. Tällaisia ovat myös esim. kemian- ja ydinteollisuuden toimintaympäristöt. Myös ilmailu ja kiitotieympäristö tulee nähdä ns. monimutkaisena toimintaympäristönä. Nykykäsityksen mukaan kuitenkin kaikki edellä mainitut ympäristöt on saatu turvallisiksi juuri ihmisen toiminnan ansioista. On tunnistettava ne elementit joita ao. ympäristössä ovat turvallisuusmielessä hyödynnettävissä. Asiantuntijayhteisö MARS (maintenance and ramp society) tunnisti ja kokosi jo 1970 luvulla ns. likaisen tusinan, joka on kahdentoista eri aiheuttajan lista niistä inhimillisistä tekijöistä, jotka usein yksin tai yhdessä ajavat meidät huonoon toimintamalliin tai ratkaisuihin. Eräitä näistä ovat mm. väsymys, ylimielisyys, kommunikaatio tai epävarmuus. Tunnistamalla nämä omasta itsestä ja toimintaympäristöstä voidaan tehokkaasti parantaa myös omaa toimintaa.
Avaa esitys klikkaamalla alla olevaa kuvaa:
